Kuitenkin syy tähän korkean tason kokoontumiselle ei ole rakentavan kompromissin löytäminen tai taloudellinen voitontavoittelu, vaan maan korkeimman poliittisen vallan tahto.

Toisaalta, voi myös olla, että tällaiset julkisen vallan toimet eivät seuraa markkinatalouden sääntöjä, varsinkin kun ottaa huomioon, että todennäköisesti kokouksen osallistujat eivät saapuneet paikalle täysin vapaaehtoisesti.

Toisesta näkökulmasta katsottuna, juuri nämä samat henkilöt ovat puhuneet LTE (Long Term Evolution, myös edistynyt 3G tai 4G) tekniikan kehitystyön resurssipulan nopean ratkaisun puolesta. «Suuri Troikka» lähetti kirjeen presidentille ja pääministerille, kun markkinoiden uudet toimijat Osnova Telekom ja Rusenergotelekom hakivat lupaa 4G taajuuksien kehittämiseen. Lisäksi viimekeväisten julkisten tarjouskilpailujen ennakkotietojen mukaan (Rostelekomille 38 lisenssiä ja yksi Sibirtelekomille) Rostelekom ei myöskään voi käyttää hyväkseen lisenssejään, koska Puolustusministeriö ei ole antanut lupaa uuden 2,3-2,4 gigahertzin taajuuksien testaamiseen. Sen jälkeen kun puolustusministeriön kommunikaatio-osaston johtoon nimitettiin Nikolai Tamodin, ministeriö on puuttunut aktiivisemmin alan toimintaan, myös kuluttajamarkkinoilla.

Kun aikaisemmin puolustusministeriö ei puuttunut kuluttajamarkkinoiden toimintaan alalla muuten kuin kansallisen turvallisuuden nimissä, nyt ministeriö on puuttunut Osnova Telekomin puhtaasti kaupalliseen käyttöön tarkoitetun verkon rakentamiseen. Taloudellisesta näkökulmasta Osnova Telekom on markkinataloudessa toimiva voittoa tavoitteleva yritys, joka toimii valtion antaman luvan (lisenssin) oikeutuksella. Kuitenkin samalla nämä puhtaasti kaupalliset toimijat rakentavat infrastuktuuria myös puolustuskäyttöön, jonka omistuksesta 75 % on yksityisissä käsissä. Kansalliseen turvallisuuteen vetoaminen tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan loogista, koska myös Rostelekomin tapauksessa, jossa on sekä yksityistä että julkista pääomaa, on mahdollista valvoa kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä yhteistyösopimuksin tai valtion hankesopimuksin.

Myös Skartelilla on ollut ongelmia taajuuksien kanssa. Aluksi Skartelin verkkohanke Yotaa suunniteltiin WIMAX teknologialla toimivaksi, mutta myöhemmin se päätettiin rakentaa LTE teknologialla. Tälläinen päätös on hyvin perusteltu:WIMAX2 ei ole vielä pitkälle sunniteltu ja LTE-teknologialla on selviä hyötyjä verrattuja nykyisten mobiiliverkkojen nopeuksiin. Tämä ei kuitenkaan sopinut Venäjän viestintävirastolle ja korkean tason poliittisen tahdon puuttuessa sen on ollut vaikea suhtautua neutraalisti erilaisiin teknologioihin. Itseasiassa viestintävirasto on kattanut LTE Yota verkon esimmäisenä Venäjällä Kazanissa 30 elokuuta viime vuonna. Sen sijaan on valittu pitkä lista lisenssejä, joita Skartel tarvitsee toimintaansa varten. Viraston toiminta vaikuttaa lailliselta ulospäin, mutta sisäiset tarkastukset ovat paljastaneet sen toiminnan oikean laidan. Se, että Venäjä on seurannut muita maailman valtoja telekommunikaatio alan kehittämisessä, on tapahtunut vain pääministerin suoran intervention ansiosta. Alan kehittäminen vaatiikin paljon vastuita myös sen takia, että siihen liittyy monen vaikutusvaltaisen tahon intressejä. Laajempi innovaatioiden kehittäminen modernisaation aikana ei kuitenkaan ole vielä majdollista ilman valtion apua.

Toisaalta, miksei kaikkia konflikteja voitaisi ratkaista korkeimman valtiovallan avulla? Esimerkiksi merkittävä kiista Megafonin sisällä liittyen kuinka paljon Alfasta ja Af Telekomista voidaan myydä TeliaSoneralle. Toisena esimerkkinä telekommunikaatiolan ulkopuolelta, on Nornikelin tapaus. Todennäköisesti näin ei tule kuitenkaan tapahtumaan.

Tässä tapauksessa pääministeri puuttui asiaan, koska joko vain pääministeri tiesi ongelmasta telekommunikaatioalalla ja ymmärsi sen tärkeyden tai sitten häntä pyydettiin puuttumaan tilanteeseen. Näistä viimeinen vaihtoehto on todennäköisempi.

Rosteknologian johtaja Sergei Tsemesov, joka on tämän kaiken keskellä voisi toimia katlysaattorina ratkaisun löytämisessä. Mediassa on usein kerrottu Tsemesovin kyvyistä ratkaista yksiä jos toisiakin ongelmia. Päätellen Rosteknologian kehityksesta Tsemesovin johdossa, häntä voidaan pitää pätevänä johtajana, joka nauttii laajaa luottamusta. Vaikka Tsemesovista tehtiin ironisia ja sarkastisia huomautuksia mediassa, kun hän muiden muassa esitteli presidentille esiteltiin uutta Venäjällä tehtyä käsipuhelinta (vain negatiivisempia sanakäänteitä käytettiin uudesta GLONASS smartphonesta), taas itse telekommunikaatioalan keskuudessa on ymmärretty, että S.Tsemosov on kuitenkin Yotan LTE-teknologian kehittämisen kannalla.

Yhteisymmärryksen löytyminen Rostelekomin, Megafonin, MTS:n, Vimtelemonin ja Skartelin perustajien välillä oli ehdottomasti odottamaton käänne. Yhden yrityksen rakentama verkko, jota muut yrityksen voisivat sitten käyttää on erittäin tärkeä editysaskel. Operaattorithan ovat aina valittaneet, että Venäjllä yhteydet ovat 3-4 kertaa hitaampia, kuin jos verkko olisi yhden yrityksen rakentama ja jota monet operaattorit sitten käyttäisivät ulkomaisen esimerkin mukaan.

Päätellen osallistujien kiirestä ja ilmeistä he eivät hyppineet riemusta siitä päätöksestä, että verkon rakentaa Skartel, jolle sitten maksettaisiin verkon käytöstä. Heidän pettymystään lieventää kuitenkin mahdollisuus saada osuuksia Skartelin verkkoyhtiöstä: Vuonna 2014 kaikki osallistujat voivat saada 20 % osuuden Skartelin osakkeista.

Skartelin johtajan Denis Sverdlovin mukaan Skartel rakentaa verkon 180 kaupunkiin itse eikä aio käyttää siihen «Kolmen Suuren» tai Rostelekomin varoja, vaan verkon rakentaminen rahoitetaan lainarahalla.

Sisäisten lähteiden mukaan yhteisymmärrys yritysten välillä ei ollut täydellinen, ja se vaatii vielä hienosäätöä. Kuitenkin jo se, että osakkeenomistajat ja suurimmat toimijat osallistuivat tapamiseen kertoo siitä, että ehdotus on pääpiirteissään hyväksyttävä kaikille.

Aluksi vaikutti siltä, että puhuttiin vain Skartelin ostamisesta, mutta joidenkin kommenttien jälkeen oli selvää, että myös Yotan perustajat ovat halukkaita osallistumaan. Siten rakentamiseen osallistuu kaksi yritystä: yksi mobiiliverkon (Skartel, jonka osakkeet jaetaan vuonna 2014) ja toinen internet-verkon rakentamiseen (OOO Yota).

Skartelin myynnistä hyötyviä osakkeenomistajia on hyvin vähän. Mediassa on nostettu esiin ainoastaan Rosteknologi sekä JFC:n entinen omistaj Sergei Adoljev.

Kansainvälisessä mediassa puhutaan lisäksi Albert Avdoljanista, jota on verrattu jopa Roman Abramovichiin. Näissä lehdissä Venäjän telekommunikaatioalan kultapojaksi tituleerattu Avdoljan on Expatel yrityksen perustaja. Expatel rakentaa mobiiliverkkoja ja sillä on toimipaikka Krasnodarissa, Moskovassa, Sotshissa - samoissa kaupungeissa kuin Yotalla (joka on Expatelin virallinen partneri).

Erilaisten lähteiden mukaan Yotan osakkeenomistajia on monta, mutta keitä he ovat? Sitä on vielä vaikea sanoa. Tärkeimpiä kysymyksiä onkin: Miksi maan kehityksen tärkeimpiin kuuluva projekti 100 %:sesti rahoitetaan ulkomaisella pääomalla (Yota holdings on Skartelin ainoa osakkeenomistaja)? S. Tsemesov voisi vaikuttaa maan johtaan mahdollisimman nopeasti korjatakseen tämän epäkohdan. Sen lisäksi Skartel on perustettu Pietarissa ja pietarilaisten yritysten tekemällä tutkimustyölläEnsisijaisesti venäläisiä yhteistyökumppaneita voisivat olla Korus Consulting, Prostor Telekom ja UK Teorema, joista kahdella viimeksimainitulla on kokemusta telekommunikaatioalalla.

Juuri näiden pietarilaisten kontaktien ja S. Tsemosovin arvovallan ansiosta kompromissi saatiin aikaan LTE kysymyksessä ja hankkeen hallinta luovutettiin offshore yritykselle.
Send message

*Email

*Message

Name

*Type the digits