Suomalaisten pankkien toiminta Venäjällä: Köyhää kauppaa
Julkaistu: 04.08.2009
Suomalaisten pankkien toiminta Venäjällä: Köyhää kauppaa
Venäjän ja Suomen läheinen maantieteellinen sijainti on osaltaan vaikuttanut siihen, että vuoden 2008 tilastojen mukaan Venäjä on Suomen suurin ulkomaankauppakumppani. Kyseisenä vuotena näiden kahden maan välisen kaupan arvo oli 26 miljardia dollaria. Nämä seikat huomioon ottaen, voisi olla loogista olettaa, että Venäjän rahoitusmarkkinoilla olisi Suomesta lähtöisin olevia pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja leasing-yhtiöitä, jotka olisivat perustettu suomalaisten yritysten tarpeiden tyydyttämiseksi. Miksi sitten kuitenkin suomalaisten pankkien laajeneminen ei edisty Venäjällä? Mitä tulee ulkomaisten pankkien toiminnan säätelyyn Venäjällä, tällä hetkellä ulkomaisilla pankeilla on lupa toimia Venäjällä tytäryhtiöiden ja haaraosastojen muodossa. Tytäryhtiöiden perustaminen vaatii luotto-organisaation muodostamista, joka on venäläinen juridinen henkilö, mutta toimii ulkomaisella pääomalla. Ulkomaisen pääoman määrää ei ole rajoitettu ja sen osuus voi olla jopa 100 %. Pääasiallinen ero venäläisiin luotto-organisaatioihin on, että perustajat eivät koostu paikallisista ja perustamispääoma ei tule (osittain tai kokonaan) paikallisten omistamista varoista. Edustustollahan ei ole oikeutta harjoittaa kaupallista toimintaa; ne puhuvat edustettavan luotto-organisaation puolesta ja suorittavat sen antamaa tehtävää, jonka tehtävästä on päätetty edustuston perustamisen yhteydessä.
Tammikuun ensimmäiseen päivään 2009 mennessä 221 ei-paikallisten perustamilla luotto-organisaatioilla oli lisenssi harjoittaa pankkipalveluja Venäjällä. Niistä 76 perustamispääoma 100 % ulkomaalaisomistuksessa.
Selvittääksemme esitetyn kysymyksen liittyen suomalaisten pankkien laajentumiseen Venäjän maaperälle, on välttämätöntä ottaa selvää millaisia pankkeja Suomessa toimii. Suomalaista pankkijärjestelmää ohjaa Suomen Pankki, joka johtaa Euroopan keskuspankkienjärjestelmän ja eurojärjestelmän määrittelemää rahapolitiikkaa Suomessa. Keskuspankin lisäksi Suomessa on yksityisiä pankkeja. Suomalaisen pankkijärjestelmän ominaispiirteenä piirteenä on vähäinen määrä suuria kansallisia yksityisiä pankkeja (4 suurinta pankkia kattavat 85% pankkitoiminnoista). Niistä suurimmat ovat:
- Nordea Pankki Suomi
- Pohjola Pankki (myös tunnettu nimellä OKO Pankki)
- Sampo Pankki
- Aktia Pankki
Toinen suomalaisen pankkijärjestelmän tunnusomainen piirre on selvä ulkomaisen pankkipääoman (pääasiassa skandinaavisen) läsnäolo. Ulkomaiset pankit omistavat noin 50 % suomalaisten pankkien osakepääomasta. Nordea Pankki on Nordea konsernin suomalainen osa ja Sampo Pankki on Danske Bankin alaosasto.
Nordea Pankki on toiminut Venäjällä vuodesta 1989 asti eli Moskovan Kansainvälisen pankin perustamisesta asti, joka on vanhin ulkomaalaisten perustamista venäläisistä pankeista, ja joka perustettiin ulkomaalaisten ja venäläisten pankkien yhteisyrityksenä. Vuonna 2006 kuitenkin 26 % omistusosuus myytiin UniCredit konsernille. Myynnin syynä oli, että omistusosuus ei vastannut pankin silloisia strategisia tavoitteita, vaikka omistusosuus oli tuonut omistajalleen hyvää voittoa. Nordea Pankki oli pyrkinyt saamaan hallitsevan osuuden Moskovan Kansainvälisen Pankin osakkeista, mutta onnistumatta siinä, luopui ideasta ja myi itselleen kuuluvan osuuden osakkeista saadakseen rahoitusomaisuutta toisten strategisten osakkeiden ostoon.
Nordea valitsi hankinnat keinoksi pysyä Venäjän markkinoilla. Mainittavaa on, että tällaiset keinot ovat ominaisia Nordealle: vuosina 1985-2009 kyseinen yritys teki 103 kauppaa hankkiakseen osia muista yrityksistä, joista yli puolet tulivat täysin toisen yhtiön omistuksesta. Tällainen keino oli myös tyypillistä Baltian markkinoilta poistuttaessa.
Vuonna 2006 Nordea Pankki Suomi hankki 7 % OrgresBankin osakkeista ja vuonna 2009 siitä tuli OrgresBankin ainoa omistaja, kun se osti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta jäljelle jääneen osuuden. Kesäkuussa 2009 OrgresBankin osakkenomistajat päättivät vaihtaa yrityksen nimen OAO (avoin osakeyhtiö) Nordea Bankiksi. Vastaava muutos tulee koskemaan myös Ustav Bankia. Kyseinen pankki yksi Venäjän 30 suurimmasta pankista ja luottoluokituslaitos Fitch on arvostanut yrityksen luokkaan AAA(ven.) kansallisella asteikolla.
Toinen suomalainen pankki Sampo on seurannut Nordeaa käyttämällä hankintoja tapana päästä Venäjän markkinoille. Vuonna 2006 Sampo osti pienen Profibank nimisen pietarilaisen pankin. Kuten Nordeankin tapauksessa hankintaa edelsi pankkien ostaminen Baltiasta. Pääasiallinen ero oli, että tässä tapauksessa hankittiin pieni pankki (ostohetkellä Profibank sijoittui 1171. sijalle venäläisten pankkien listauksessa). Kuitenkin kyseinen pankki sijaitsee Pietarissa, joka taas on maantieteellisesti lähellä Suomea, ja Sampo Pankin johto arvioi, että näin se voi kehittyä suomalaisten ja skandinaavisten yritysasiakkaiden avulla. Pankin ostaminen sen sijaan, että rakentaisi uuden nollasta, voi liittyä Venäjän byrokratian ongelmiin. Siinä tapauksessa tavoitteena ei ole, arvatenkin, pankin maineen tai sen asiakaskunnan jne. hankkiminen vaan ainoastaan pankilla oleva lisenssi, joka mahdollistaa pankkitoiminnan harjoittamisen Venäjän Federaation alueella.
Koska Sampo Pankki kuuluu Danske Bank konserniin, 31. heinäkuuta 2007 myös Profibank tuli osaksi Danske Bankia. Mainittavaa on, että kyseinen pankki kasvaa kohtuullisen aktiivisesti ja puhtaalla rahoitusomaisuudellaan se nousi vuonna 2009 106 sijaa RBC:n (Russian Business Consulting) luokituslistauksessa aina sijalle 304. asti. Bankir.ru- sivuston mukaan taas Profibank sijoittuu 19. sijalle pietarilaisten pankkien listauksessa. Luottoluokituslaitos Fitch arvottaa sen luokkaan AAA(ven.) kansallisella asteikolla.
Kummallista on, että kyseisellä pankilla on vain yksi toimipiste Pietarissa ja sen venäjänkielinen sivusto on ala-arvoinen. Tämä antaa mielikuvan, että Sampo ei kehitä aktiivisesti kyseisen pankin toimintaa eikä ole lainkaan kiinnostunut venäläisten asiakkaiden miellyttämisestä.
Suomalainen OKO Pankki ei ole turvautunut yritysostoihin vaan perusti edustuston Pietariin, joka on suuntautunut ainoastaan omiin yritysasiakkaidensa palvelemiseen. Myöskään yrityksellä ei ole venäläistä sivustoa eikä virallisella sivustolla ole palvelua venäjän kielellä. Kuitenkin konserniin kuuluu ZAO (suljettu osakeyhtiö) OKO Kapital Vostok, joka tarjoaa konsulttipalveluita yrityksille hankinta-asioissa ja rakenteellisessa rahoittamisessa Venäjällä. Pääasiallisia asiakkaita ovat skandinaaviset yhtiöt, joilla on aikomuksena investoida Venäjälle. Tämä yritys on perustettu Moskovassa ja sillä on toimipiste Pietarissa.
Kuitenkin vuonna 2007 ZAO OKO Kapital Vostok myytiin ruotsalaiselle Swedbankille. Tällainen askel on vastoin yrityksen vuoteen 2010 asti ulottuvaa strategiaa, jonka mukaan tavoitteena on laajentuminen Baltian ja Venäjän markkinoilla.
Aktia Pankki taas ei ole edustettuna Venäjällä eikä sen historia fuusioiden ja ostojen osalta annakaan ymmärtää sellaista.
Voimme siis päätellä, että Venäjällä toimii tällä hetkellä kolme suomalaista pankkia. Kolmashan (OKO Pankki) päätti perustaa pienen edustuston Pietariin ja keskittyä vain olemassa oleviin yritysasiakkaisiinsa eikä pyrkiä hankkimaan uusia venäläisiä asiakkaita. Nordea ja Sampo päättivät taas laajentua vahvasti Venäjän markkinoille. Laajentumisen ohessa Nordea osti jo kohtalaisesti menestyneen pankin ja Sampo taas pienen rahoituslaitoksen.
Mitä tulee Pietariin ja siellä avattuihin pankkeihin, joiden tavoitteena on Suomen ja Venäjän välisen kaupan edistäminen, joka on satumaisissa lukemissa ja niiden vaikutukseen finanssi-infrastruktuurin kehittämisessä, vain Sampo pankilla on sellaisia suunnitelmia. Sampo Pankinkaan suunnitelmiin ei kuitenkaan kuulu uusien venäläisten asiakkaiden aktiivinen houkutteleminen. Samalla Nordea, jonka toiminta keskittyy pääasiassa Moskovaan, ja jolla on kolme toimistoa Pietarissa, tarjoaa monipuolisen valikoiman palveluita ulkomaan kauppaa harjoittaville yrityksille, suorittaa kansainvälisen kaupan operaatioita ja lisäksi toimii Venäjän tullilaitoksen asianhoitajapankkina.
Loppujen lopuksi on ainoastaan yksi suomalainen pankki, joka ei ole ainoastaan kiinnostunut rahoittamaan venäläis-suomalaisia kauppasuhteita (kuten Sampo), vaan omistaa myös tarvittavan infrastruktuurin (toimipisteet) tällaiselle toiminnalle ja tarjoaa samalla monipuolisen valikoiman siihen liittyviä palveluita. Sellainen taho ei olekaan pietarilainen vaan moskovalainen Nordea konsernin pankki.
Venäläisten pankkien tilanne Suomessa on vielä huonompi. Kokemusta Suomen markkinoista on Moskovan kansainvälisellä pankilla, joka avasi edustuston Helsinkiin vuonna 2000. Sen suunnitelmissa oli laajentua edelleen Helsingin alueella ja muuttaa edustusto haarakonttoriksi. Kuitenkin valvontaviranomaisten erinäisten kieltojen jälkeen, hanke keskeytettiin ja edustusto suljettiin.
Mainittavaa on, että vuonna 2007 allekirjoitettiin mietintö yhteisymmärryksestä Venäjän Federaation keskuspankin ja Suomen Finanssivalvonnan välillä koskien yhteistyötä pankkivalvonnassa. Lisäksi huomattavaa oli, että kyseisessä dokumentissa valvontaan liittyen lisäksi mahdollistetaan tiedon vaihto viranomaisten välillä koskien uudenlaisien luotto-organisaation lisensointiprosessia. Jos yrityksessä kaikki on kunnossa, tämä seikka voi toimia lisäargumenttina sen hyväksi lisenssin saamisessa.
Kuitenkaan tämä dokumentti ei ole johtanut merkittävään integraatioon; ei venäläisten pankkien tuloa Suomeen eikä suomalaisten pankkien tuloa Venäjälle. Siten nykyisen asioiden tilan ja jatkuvasti kasvavan maiden välisen kaupan takia tämä epäkohta on ratkaistava. Samoin suomalaisten pankkien taloudelliset tunnusluvut kuluvan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä eivät anna erityistä aihetta iloon.
Lähde: Suomen Pankki
Kaikkien rahoituslaitosten, joilla on toimintaa Suomessa, liikevoitot supistuivat vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Puhuttaessa pankkitoiminnasta, kaikkein huonoiten kehittyi Sampo-pankki, joka jäi käytännössä ilman liikevoittoa. Myös Nordealla oli merkittäviä vaikeuksia pankkitoiminnoissa Suomessa (voitto ennen veroja supistui 55 %). Toisaalta OKO Pankki kasvatti voittoaan ennen veroja 112%, joka lähes säästi koko OP-Pohjola konsernin tappioilta. Lisäksi hyvältä vaikuttaa Aktia konsernin pankkitoiminnan kehitys, jonka voitto kasvoi 42 %. Lisäksi on huomautettava, että huhtikuussa 2009 luottoluokituslaitos Moody’s alensi Suomen pankkijärjestelmän luokkaan “negatiivinen”.
Send message