Liikennealan asiantuntija
Kaikki ulkomaiset liput tulevat liehumaan Pietarissa
Julkaistu: 23.06.2009

Kaikki ulkomaiset liput tulevat liehumaan Pietarissa

Mikä on esteenä risteily- ja lauttaturistien määrän kasvulle Pietarissa?
Risteilyturismilla on tärkeä merkitys Pietarin kaupungin budjetissa. Tilastojen mukaan yksi merimatkustaja käyttää keskimäärin 150–200 euroa vieraillessaan Pietarissa. Pietarin kaupungin hallinto kuluttaa merkittävästi varoja kaupungin houkuttelevuuden lisäämiseksi merkittävänä turistikohteena. Tiettyinä päivinä turistibussit ovatkin kirjaimellisesti vallanneet kaupungin keskustan. Merkittävä osa näistä busseista tulee Pietariin saapuneilta risteilyaluksilta. Valitettavasti osa näistä varoista ja ponnisteluista erityisesti ulkomaisia turisteja koskien menee hukkaan. Syitä on monia; aina hotellien korkeista hinnoista matkustusalan olennaisimpien palveluiden puuttumiseen asti. Lisäksi talouskriisi on laskenut turistien määrää ja varausten määrä kaupungin hotelleissa laski vuoden 2009 ensimmäisten kuukausien aikana kolmanneksella. Joka päivä Pietariin rantautuu 3-4 risteilyalusta, joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on 2500–5000 turistia. On myös ”ruuhkaisempiakin” päiviä: esimerkiksi 27.5. Pietarin satamaan saapui 7 risteilyalusta, joiden yhteinen matkustajamäärä oli noin 12 000 turistia, ja 4.6. saapui 10 alusta, joissa oli yli 15 000 matkustajaa. Tulevaisuudessa keskeistä roolia ulkomaisten risteilyturistien houkuttelemisessa varmasti tulee näyttelemään Morskoi Fasad -projekti.

Morskoi Fasad -projekti Vasilin saaren tulva-alttiissa länsiosassa hallinnointiyritys Morskoi Fasad toteuttaa kahta projektia, joiden yhteinen nimi on Morskoi Fasad. Toisen projektin mukaan rannikolle rakennetaan noin 400 ha kokoinen keinotekoinen saari, johon mahtuu yli 4 mlj. neliötä, toinen projekti on rakentaa matkustajasatama. Matkustajasatama rakennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Venäjän Federaation budjetista katetaan Pietarin kulkuväylän uudelleenrakennus, läpikulkukanaalin ja matkustajasataman merialtaan rakentaminen. Alueen muokkaaminen, hydroteknisten tilojen ja matkustajaterminaalien rakentaminen taas maksetaan yksityisillä investoinneilla. Sataman omistajiin kuuluu avoin osakeyhtiö Passašzirnii Port Morskoi Fasad yhdessä hallinnointiyhtiö Morskoi Fasad yhtiön kanssa. Yritykset, jotka kuuluvat matkustajasataman omistajiin, ovat mediatietojen mukaan yhteydessä Duuman edustaja Vitali Jušziliniin. Matkustajasatama voi palvella risteilyaluksia ja lauttoja, joilla on pituutta 311 metriin asti ja joiden syvyys on enemmiltään 9 metriä. Yhteensä satamaan rakennetaan seitsemän laituria, joiden laitojen pituus on yhteensä yli 2100 metriä. Uusien läpikulkukanaalien pituus on 10 kilometriä ja projektin kanaalien ja satama-altaiden syvyys on 11 metriä. Valmistumisen jälkeen sataman maksimaalinen matkustajakapasiteetti on 12 000 matkustajaa päivässä. Suunnitelmissa on myös jokisataman rakentaminen jokilaivoilla tehtäville turistikuljetuksille Pietarin keskustasta ja esikaupungeista. Syyskuussa 2008 sataman rakentamisen ensimmäisen vaiheen puitteissa otettiin käyttöön kaksi laituria ja risteilyterminaali, joka on rakennettu rantaa myötäilevästi. Vuoden 2009 loppuun mennessä suunnitelmissa on saattaa loppuun rakentamisen toinen vaihe (kolme laituria, joista yksi lautoille) ja vuoden 2011 loppuun mennessä päätetään rakentamisen kolmas vaihe (otetaan käyttöön vielä kaksi laituria). Rakennustöiden lopettamisen jälkeen vuonna 2011 Pietarin kaupungin hallinto ostaa matkustajasataman. Avoimen osakeyhtiön Passašzirnii Port Sankt Peterburg lunastushuutokauppaan liittyi skandaali, joka tuli ilmi Pietarin lainsäädäntöelimen istunnossa tämän vuoden kesäkuussa. Skandaalin aiheutti paljastus, että vuonna 2004 sovittu lunastushinta (6,1 miljardia ruplaa) olikin noussut kasvaneiden kustannusten takia yli 10 miljardiin ruplaan.

Vielä vähän aikaa sitten kaupunkiin saapuvat matkustaja-alukset kiinnittyivät meriaseman laitureihin, luutnantti Schmidtin tai Englantilaiselle rantapenkereelle sekä lisäksi joillekin laitureille Suuressa Merisatamassa (laiturit 29, 30, 32, 33 Gutujevin saarella). Tällaisen järjestelyn puutteen takia on yli 200 metriä pitkien alusten rantautuminen ja risteilyalusten pysähdykset rahtisatamassa ovat olleet epämiellyttäviä sekä matkustajille että satamalle. Tästä syystä syntyi uusi projekti matkustajasataman rakentamiseksi. Syyskuussa 2008 avatut kaksi uutta laituria ovat olleet tämän vuoden toukokuusta lähtien risteilyalusten aktiivisessa käytössä.
Toukokuun 2009 aikana Pietarissa poikkesi 45 risteilyalusta, joista 16 rantautui uuden sataman laitureihin. Kaikkien risteilyalusten matkustajamäärä oli toukokuussa lähes 70 000 ihmistä, joista yli 36 000 ihmistä saapuivat maihin Morskoi Fasadin laitureilla. Kesäkuun ensimmäisen puoliskon aikana Pietariin poikkesi 46 matkustajalaivaa, joista 13 Morskoi Fasadin laitureihin. Matkustajia saapui silloin yhteensä 55 000, joista 27 000 Morskoi Fasadiin. Tilastot osoittavatkin, että uusia laitureita käyttävät kaikista suurimmat risteilyalukset. Arviolta vuoden 2009 aikana yhteensä Pietarissa vierailee 340 alusta, joista 112 rantautuu Morskoi Fasadin laitureihin.
Risteilyalukset ja lautat, erityisesti sekä muut saman luokan matkustaja-alukset saapuvat Pietariin tätä kautta.

Risteilyaluksiksi kutsutaan matkustaja-aluksia, jotka on tarkoitettu kansainvälisen merimatkustamisen ohella ryhmämatkojen osallistujille ja laivahenkilökunnan asuttamiseksi. Kokonaisuudessaan risteilyaluksella vieraillaan yhdessä tai monessa eri satamassa ja joiden aikana tavallisesti laivassa ei voi: - nousta tai poistua laivasta; - purkaa tai lastata rahtia laivaan. Lautta on matkustaja-alus, jolla on säännöllinen reitti tiettyjen satamien välillä. Lisäksi matkustajat voivat kuljettaa rahtia (sekä kevyttä että raskasta) tai ajoneuvoja.

Matkustaja-alukset voidaan jakaa joko risteilyaluksiin tai lauttoihin riippuen siitä, kuinka paljon alusten matkustajat viime ovat viime aikoina käyttäneet eri tapoja vierailla Venäjän Federaation alueella.
Risteilyalukset Mainittavaa on, että samalla, kun ulkomaisten turistien määrä Pietarissa on laskenut vuoden 2009 aikana, vierailevien risteilyalusten määrä taas on kasvanut verrattuna vuoteen 2008. Tällaiseen tilanteeseen on erinäisiä syitä. Ensi silmäyksellä risteilymatkustaminen vaikuttaa näennäisesti kalliilta, mutta siinä on monia etuja, jotka tasoittavat kustannusten aiheuttamia haittapuolia. Risteilymatkustajalla on mahdollisuus vierailla lyhyen aikaa erinäisissä maissa, vierailujen aikana turistit asuvat laivassa eikä heidän tarvitse välittää eri maiden hotelliasumisen hinnanmuodostuksen erityispiirteistä.
Vielä yksi tärkeä Pietarin matkailuun liittyvä tekijä on, että turistit, jotka ovat risteilyllä, voivat oleskella Venäjän Federaation alueella 72 tuntia ilman viisumia (Venäjän Federaation hallitus laati säädöksen tällaisesta mahdollisuudesta vuonna 2003). Ainoana vaatimuksena on, että viisumittomien matkustajien täytyy kuulua turistiryhmään. Käytännössä se tarkoittaa osallistumista pakollisille kiertoajeluille. Vierailujärjestelyjen toteutuksessa on tietenkin monia eroavaisuuksia. Risteilyn aikana turisti vierailee ennalta määrätysti erinäisissä maissa ja vertailee niitä itsekseen. Tässä tapauksessa Pietari esiintyy maan keulakuvana; mielikuva kaupungista mahdollisesti synnyttää turistille halun tutustua tarkemmin Pietariin ja muihin Venäjän kaupunkeihin. Tällaisten vierailujen aikana korkeatasoisilla palveluilla on siten yhä tärkeämpi merkitys. Tällöin puolestaan matkanjärjestäjien tehtävänä on lyhyessä ajassa (tapana on, että risteilyalukset saapuvat Pietariin aamulla ja lähtevät joko samana tai seuravana iltana) tutustuttaa turistit joihinkin tärkeimpiin nähtävyyksiin, jonka aikana kaiken täytyy tapahtua erittäin korkeatasoisesti.
Tiukkojen ajallisten rajoitusten puitteissa kaupungin liikenneinfrastruktuurilla on ratkaiseva merkitys risteilyturisteille. Joidenkin matkanjärjestäjien mukaan vierailut Pietarin esikaupungeissa on täytynyt poistaa vierailuohjelmasta jatkuvien ruuhkien takia. Läntisen kehätien rakentaminen (Zapadnovo Skorostnovo Diametra - ZSD) voisi olla ratkaisu näihin ongelmiin. ZSD:n pitäisi kulkea Vasilin saaren länsipuolelta, jolloin kysymys esikaupunkeihin pääsystä voisi olla ratkaistu hyvinkin pian.
Valitettavasti viimeisimpien tietojen mukaan ZSD:n odotettu valmistuminen on viivästynyt talouskriisistä johtuen valmistuvaksi vuosina 2013–14. Kiinnostavia päätöksiä on odotettavissa matkustajaristeilijöille ja lautoille tarkoitettujen jokisatamien rakentamisessa Pietarin keskustassa ja esikaupungeissa (Pietarhovi, Oranienbaum ja Kronstadt). Tosin Morskoi Fasadin johdon ilmoittamat luvut vaikuttavat hieman uhkarohkeilta (he arvioivat, että 60 % turisteista käyttää jokialuksia). Yli kuuden tuhannen ihmisen kyyditseminen Meteorameilla ja ”jokiraitiovaunuilla” parin tunnin sisällä on epärealistista olemassa olevalla infrastruktuurilla.
Lisäksi jokisataman rakentamisen jälkeen (tarvitaan vähintään 5-7 laituria) tarvitsee rakentaa infrastruktuuria saapumispaikoille (nykyiset laiturit eivät suoriudu tällaisista matkustajamääristä). Lisäksi jäljelle jää kysymys tarvittavien alusten määrästä. Niiden rakentamiseen taas tarvitaan aikaa ja rahaa. Talouskriisistä ja Pietarin vesikuljetuksia koskevien lakien käsittämättömästä tilasta johtuen jokialusten omistajat ovat jäädyttäneet uusien jokilaivastojen rakentamisen.
Suunnitelmat jokikuljetuksista ovat mahdollisia, mutta ne vaativat yksityiskohtaista valmistelua ja monien tekijöiden tarkentamista. Tänä kesänä kuljetusten tiheys kaupungin teillä ja kaduilla laskee 7-10 % ja vain jokunen sata linja-autoa aiheuttaa paikallisia ruuhkia suurien nähtävyyksien lähellä kaupungin keskustassa. Mutta jos kuvitellaan tilannetta maksimaalisella turistien määrällä: uudesta satamasta (12 000 turistia päivässä) sekä muiden laiturien maksimaalinen käyttö- tuloksena on vähintään 20 000 turistia. Tällaiselle määrällä tarvitaan 400–500 linja-autoa. Tällaisen linja-autojen määrän yhtäaikainen ilmentyminen Pietarin keskustan silloilla voi aiheuttaa kaupungin liikennejärjestelmän romahtamisen. Tällaisessa tilanteessa kaupunkiin tutustuminen tuskin saa aikaan vierailijoille mukavia tuntemuksia.
Lautat Suurimmalla osalla Itämeren maista on lauttaliikennettä keskenään. Erotuksena risteilyaluksista, jotka ovat ennen kaikkea turistilaivoja, lautat ovat ensisijaisesti kuljetusvälineitä sekä autojen ja rahdin kuljetukseen tarkoitettuja. Lauttalinjat yhdistävät Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian, Saksan ja muita maita. Pietari on koko ajan laskenut suosituimmuudessa lauttaliikennekaupunkien keskuudessa ja monet myöntävät sen johtuvan Venäjän viisumikäytäntöjen hankaluudesta.
Marraskuussa 2008 Venäjän Federaation Duuma teki muutosehdotuksia lakiin ” Järjestelyistä Venäjän Federaation alueelle saapumisesta ja poistumisesta”, jossa sallitaan lauttaturistien vierailu maassa ilman viisumia. Ilman viisumia matkustavien turistien maassa oloaika oli rajoitettu 72 tuntiin. Myös lauttamatkustajille, joilla ei ole viisumia, ehtona on kuuluminen johonkin turistiryhmään ja osallistuminen järjestettyyn ohjelmaan. Erona risteilyturisteihin lauttamatkustajilla on mahdollisuus asua sekä lautalla että hotelleissa, joka ovat yhteistyössä lauttayhtiön kanssa. Lauttaliikenne on alisteinen tiukoille aikatauluille ja aika satamassa minimoidaan usein suhteessa matkustajien maihinnousuun/laivaan nousuun ja rahdin lastaamiseen/purkamiseen tarvittavaan aikaan. Pietarin kaupungin hallinto ja matkustusala kampanjoivat aktiivisesti lain muutosehdotuksen hyväksymisen puolesta. Oletettavasti muutosehdotuksen hyväksyminen luulisi kasvattavan meriteitse tulevien turistien määrää Pietarissa. Lautoissa on lisäksi se etu, että ne voivat tuoda turisteja kaupunkiin ympäri vuoden erotuksena risteilyaluksiin, jotka liikennöivät vain toukokuusta syyskuuhun.
Vielä turistien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut lauttalinjojen avaamisen takia. Siihen on erinäisiä syitä. Yksi niistä on, että Federaation hallitus päätti muutosehdotuksesta vasta toukokuussa 2009. Säädös määrättiin koskevan myös monia muita kaupunkeja, joissa myös laajennettiin viisumitonta maahantuloa lauttaturisteille. Paitsi kaksi satamaa Pietarissa (Bolshoi Morskoi Port Sankt Peterburg ja Morskoi Passaszirskii Port Morskoi Fasad) lainmuutoksen piiriin kuuluu myös Viipuri ja Kaliningrad Itämerellä, Vladivostok ja Korsakov Kauko-Idässä sekä Novorossiisk ja Sochi Mustalla Merellä.
Käytännössä järjestelyitä lauttaturistien maahantulolle ei ole vielä tehty. Talouskriisi ja aikaisemmat epäonnistuneet yritykset avata lauttalinjoja Pietariin myös vaikuttivat negatiivisesti suunnitelmien toteutumiseen. 2000-luvun aikana yritettiin erinäisiä kertoja avata lauttalinjaa Euroopasta Pietariin. Vuonna 2002 lauttalinjan Pietarin ja Helsingin välillä aloitti Silja Line. Vuonna 2004 lauttalinjan avasi taas virolainen Tallink Group AS. Vuoden 2005 loppuun mennessä kummatkin linjat suljettiin. Elokuussa 2008 lauttalinjan Helsinki-Pietari avaamista yritti vuorostaan suomalainen Stella Lines, mutta lokakuussa sekin linja suljettiin. Silloin pietarilaiset liikemiehet pyrkivät ostamaan Stella Linesin ja pyysivät Pietarin hallintoa osallistumaan projektiin, mutta lopulta hanke ei onnistunut. Muutaman kerran on ilmoitettu, että kaupungin hallinto käy neuvotteluita lauttayhtiöiden kanssa, mutta vielä tietoa lauttalinjan avaamisesta ei ole varmistettu. Nähtävästi vuoden loppuun mennessä voi aueta väliaikainen (kokeellinen) lauttalinja ja pysyvä lauttalinja avataan vuonna 2010 uusien lauttalaitureiden ja terminaalien valmistututtua Morskoi Fasadille.
On epävarmaa, miten viisumittoman matkustamisen mahdollisuus vaikuttaa lauttaturistien määrään. Risteilyturistit ovat tilastojen mukaan vanhempia iältään kuin lauttaturistit ja siten kiertoajelut ryhmässä sopivat heille paremmin. Olisikohan lauttaturisteilla, jotka ovat taas nuorempia ja dynaamisempia, halua tutustua maahan ryhmäkiertokäynneillä? Myös pakollinen vaatimus kiertoajelusta nostaa matkan hintaa ja lauttamatkathan ovat suosittuja juuri tasa-arvoisena matkustusmuotona; lippuja on erihintaisia hytin laadun mukaan sekä lippuja ilman hyttiä, jotka ovat erityisen suosittuja seikkailunhaluisten nuorten keskuudessa. Ryhmäkiertoajeluiden pakollisuudesta johtuva lippujen kallistuminen voi vaikuttaa negatiivisesti matkustajien määrään. Myös venäläisturistien keskuudessa tilanne on nyt epäselvä. Vuonna 2008 lauttamatkustaminen oli muodostunut suosituimmaksi matkustusmuodoksi, kun mukana on ajoneuvo, johtuen pitkistä jonoista Suomen ja Venäjän rajalla, mutta tällä hetkellä tämä ongelma on taas vähemmän ajankohtainen. Siten suuri merkitys on matkatoimistojen venäläisille autoturisteille antamilla tarjouksilla lauttamatkoista. Siihen liittyen tärkeä merkitys on sopivilla aikatauluilla ja lippujen kilpailukykyisellä hinnoittelulla verrattuna muihin matkustusmuotoihin.
Oikea ratkaisu näihin kysymyksiin olisi avata lauttalinja, joka tulisi suosituksi, eikä toistettaisi aikaisempien projektien ikävää kohtaloa. Tärkeää on testata lauttalinjaa jo tänä vuonna, jotta talvikauden aikana (jos linjasta ei tule ympärivuotinen) voitaisiin korjata vajaavaisuuksia ja suunnitella houkuttelevat mainoskampanjat. Todennäköisesti siihen mennessä kaupunki olisi laadullisesti, erityisesti satamatilat huomioon ottaen, valmis ottamaan vastaan kasvavan turistien virran. Valmistuttuaan Morskoi Fasadin laiturien kapasiteettimäärä on 12 000 turistia päivässä (noin 1,5 miljoonaa ihmistä vuosittain) sekä satamien ja joenrantojen laiturit voivat ottaa vastaan vielä miljoona turistia yhteensä, joka on yhteensä 2,5 miljoona turistia vuosittain. Verrattuna vuodeksi 2009 arvioituun 400 000 risteily- ja lauttaturistiin tämä olisi erinomainen kasvumahdollisuus.
Siksi, kun puhutaan risteily- ja lauttaturismin kasvusta Pietarissa, on selvää, että perustavanlaatuista kehitystä on tapahduttava rantojen infrastruktuurin parantamisessa:

turisteille tarkoitetun liikenneinfrastruktuurin parantaminen,

vierailukohteiden lisääminen kaupungissa ja esikaupungeissa risteily- ja lauttaturisteille,

turisteille tarkoitettujen palveluiden laadun parantaminen kaupungissa.

Jos ratkaisua näihin ongelmiin ei pystytä edistämään, silloin turistien (sekä risteily- että lauttaturistien) houkutteleminen Pietariin synnyttää kielteisiä vaikutuksia. Turistiliikenteen ongelmia ei pidä ratkaista vain omana alueenaan, vaan osana koko kaupungin liikennestrategian laadintaa.

Risteilyalukset Zenith ja Astor Luutnantti Schmidtin rantapenkereellä kesäkuussa 2009
Send message

*Email

*Message

Name

*Type the digits